Kevättä ilmassa

Näin olemme päässeet jo vuoteen 2012. Talvi tuli vasta tammikuun loppupuolella ja sitten olikin hyytävän kylmää muutaman viikon. Nyt on taas kevättä ilmassa - esikoiset kukkivat, aprikoosipuu on puhkeamaisillaan kukkaan.

Nyt, kun olen nähnyt paikallista scuola superiorea useamman kuukauden, täytyy myöntää, että en tiedä mitä ajatella. Historiassa aloitettiin taas antiikin Kreikasta ja egyptiläisistä, kuten aina uudella kouluasteella. Kysyinkin jo historian opettajalta pääsevätkö he italialaisessa koulussa ikinä nykyaikaan. Ehkä siksi Italia onkin monessa asiassa vähän jälkijunassa - kaikki tuntevat vain antiikin ja keskiajan historiaa, nykypäivästä sitten ei paljon tiedetäkään. Oppilaat scuola superioressa ovat luku sinänsä. Mikon luokalla on tapauksia, jotka mielestäni kuuluisivat ala-asteelle. Jutut ovat sitä tasoa, etten uskonut kenenkään 14–15 -vuotiaan sellaisia enää kertovan. Sitten osa luokasta on katsonut päätehtäväkseen lähinnä häiritä tunnilla, koulunkäynti ei kiinnosta laisinkaan. Opettajia ei kunnioiteta vaan lähinnä provosoidaan. Kuten yksi opettaja minulle totesi, luokka ei ole hääppöinen. Täynnä ongelmatapauksia, jotka eivät tiedä käytöstavoista mitään.

 Huolestuttavinta kuitenkin on, että Julian luokalla paikallisella 5. luokalla esiintyy jo erittäin pahaa koulukiusaamista. Välillä annetaan nyrkkien heilua. Luin jostain, että ulkomailla osa hotelleista ei suostu ottamaan nimenomaan italialaisia koululaisryhmiä, koska pelkäävät oppilaiden tuhoavan kaiken. Alan ymmärtää ja samalla ihmettelen huonoa käytöstä. Olisiko yksi syy, että näitä kullannuppuja hankitaan vain yksi ja sitten tälle yhdelle annetaan kaikki. Osa Julian luokan oppilaista ei tunne sanan EI merkitystä. Suurimmalla osalla on sisaruksia, mutta myös rahaa perheissä eli liekö raha korvannut kasvatuksen. Mutta voin sanoa kokemuksesta, että muutama tapaus ei todellakaan millään lailla välitä vaikka minä (vieras äiti) yritän komentaa jotain (lievää). Ei mene perille. Jotkut eivät uskalla enää järjestää edes syntymäpäiväjuhlia, koska muutamassa juhlassa on ollut todella villiä menoa.

Vihdoinkin pääsimme myös Berlusconista eroon ja remmiin astui Mario Monti. Paljon Monti on saanut aikaiseksi, mutta kyllä tavallinen kansa myös maksaa kalliisti. Monilla on vaikeuksia selvitä kuun loppuun. Kaupoissa on kuun lopussa hyvin hiljaista. Kerran ihmettelin sitä yhdelle myyjälle ja myyjä sanoi, että nykyään kuun lopussa on aina hiljaista - ihmisillä ei ole rahaa käytettävissä. Sitten täällä on NO TAV -liike, joka vastustaa Italian ja Ranskan välille rakennettavaa nopeaa junarataa. Tuntuu, että tämä liike on muodostunut enemmänkin yleiseksi protestoinniksi taloudellista tilannetta vastaan. Miksi muuten Roomassa pitää protestoida Torinosta Lyoniin kulkevaa rataa, kun ei se kulje lähelläkään Roomaa. Joten pientä levottomuutta on täälläkin ilmassa.

 Alkuvuodesta saimme myös kokea pari maanjäristystä. Ensimmäisellä kerralla istuin tietokoneen ääressä ja ihmettelin, miksi yksi esine liikkui itsekseen pöydällä. Sitten kuulin ikkunasta kovan pamauksen ja meninkin katsomaan myrskyääkö ulkona. No sitten luin netistä, että oli ollut maanjäristys. Toista järistystä en edes tuntenut. Ensimmäinen oli kuitenkin jotain 4 Richteriä ja esim. Comossa monet koulut evakuoitiin. Ei tosin Mikon eikä Julian kouluja. Julia ei edes tiennyt aiheesta mitään ja Miko oli kuullut siitä pizzeriassa.