kommervenkkejä

Näin olemme päässeet marraskuuhun. Lokakuun lopussa Mikon koulussa oli luokan kokous, jossa valittiin myös vanhempien edustajat. No, tämähän muuttui mielenkiintoiseksi. Tiedotteessa luki, että kokous on klo 17-19. Viime vuonna ensin opettaja kertoi yleisesti miten luokalla menee ja retkistä ja sitten äänestettiin ja sen jälkeen kaikki lähtivät kotiin. No, tänä vuonna sekä äänestys että asiat olivat loppu klo 18. Menimme viemään äänestyslippuja tietysti osoitettuun paikkaan. Yhtäkkiä meille sanotaan, että yhden vanhemmista pitää jäädä klo 19 asti (perjantai-ilta, edessä pyhien vuoksi pidennetty viikonloppu). Kukaan ei ollut ikinä tiedottanut luokallemme tästä. Protestoimme tästä kaikille, koska kukaan ei todellakaan halunnut jäädä kuluttamaan aikaa kouluun. Mutta tällä kertaa italialaiset todellakin noudattivat sääntöjä pilkulleen (meni jopa pilkun viilaamiseen tietyt vararehtorin kommentit). Tämä vararehtori mm. totesi, että ilman vanhempien läsnäoloa hän voisi vaikka äänestää ja laittaa 10 lippua kuoreen. Itse totesin lakonisesti, että tuskin ketään kiinnostaa mennä sabotoimaan tällaisia vaaleja. Mietin myös, että jos signor Rossi haluaa sabotoida luokkamme äänestyksen niin miten estät. Minä en tunne kaikkien vanhempia eikä minulla ole oikeutta kysyä henkkaria. Riittää, että Rossi tulee ja sanoo haluavansa äänestää luokan 2D vaaleissa. Minä annan nimilistan, johon allekirjoittaa ja Rossi vääntää jonkun epämääräisen nimmarin johonkin vapaaseen kohtaan ja äänestää. Kuka sen selvittää kuuluiko hän luokan vanhempiin vai ei. Eli kyllä meni vähän kaukaa haetuksi argumentointi tässä kohtaa. Yksi isä sitten suostui jäämään. Muuten luokkamme äänestys olisi mitätöity, koska ehkä joku haamu haluaa vain äänestää eikä ole tullut kuulemaan opettajan kertomusta luokasta ja opinto-ohjelmasta (lopulta tapasin yhden "haamun", jonka tunnen, joka tuli kouluun vain äänestämään - ei tosin meidän luokalla). Tämän tutun haamun tapaamisen jälkeen aloin tajuta, kuinka tärkeä rooli luokanedustaja on (melkein iski rimakauhu, koska olen taas yksi edustajista). Mutta, jos yhden koulun luokanedustajien valinta on näin byrokraattista, niin ei voi kuin huokaista...

Päätin tässä yksi lauantai-ilta olla urheilullinen ja mennä lenkille. Oli jo pimeää. Yhdessä kohtaa tulee auto liian lähelle, siirryn sivulle, kaadun ja murran nilkkani. Joten sitten lauantai-iltana kohti Comon ensiapua. Kokemus oli positiivinen, koska kaikkineen se kesti 2.5 tuntia. Ensin lääkärille, sitten röntgeniin, sieltä kipsattavaksi, sitten tarkistusröntgen ja vielä lääkärille kuulemaan ohjeita. Seuraavana päivänä Jukka haki kyynärsauvat ja nyt sitten olen invalidina kuukauden päivät. Nyt joudumme miettimään miten selviämme lasten kuljetuksista, arjen pyörityksestä jne. Tänään Jukka meni maksamaan etukäteen ticketin tarkistusröntgeniin, koska sairaalan kassa aukeaa vasta 7.45 ja aika on 7.30. Lopputulos oli, että lääkäri oli kirjoittanut lähetteen röntgeniin, joka otetaan vasta pari päivää ennen kipsinpoistoa eikä tähän kontrolliin kuten olisi pitänyt. Kassa neuvoi tulemaan sovittuna aikana ja jos ticket vaaditaan niin käydä sitten maksamassa sen saman tien. Mutta eihän Italiassa mikään ikinä suju pilkulleen niin kuin pitäisi (paitsi luokan edustajien vaalit...).

Mikolla taas vaihtui liuta opettajia syksyllä. Italiassa ollut sijainen ei saanut jatkoa. Nykyinen opettaa ainoastaan italiaa eli nyt historiassa ja maantiedossa on oma opettajansa, kun viime vuonna italian opettaja opetti näitäkin aineita. Ranskassa tuli myös uusi opettaja. Tämä uusi lähti paljon korkeammalta tasolta, kuin mihin viimevuotinen opettaja oli päässyt. Nyt olen kuullut huhuja, että matematiikan ja luonnontieteiden opettaja joutuu leikkaukseen ja jossain välissä niihinkin tulee sijainen. Ainakin riittää vaihtuvuutta.

Olen taas ilolla saanut seurata Mikon äidinkielen ohjelmaa. Kirjallisuudessa he lukevat Dante Alighierin Inferno. Herää kysymys onko järkeä. Siis ymmärrän, että Dantesta puhutaan ja ehkä luetaan yksi tarina esimerkiksi, mutta nyt heillä on läksyinä analysoida tekstiä. Kieliopissa luokasta yli puolet reputti alkukokeessa. Alan ymmärtämään, kun valitetaan, ettei nuoriso enää osaa kirjoittaa oikein. Taitaa olla väitteissä perää. Mielestäni kielioppia pitäisi opiskella paljon enemmän ja systemaattisemmin. Viimevuotinen opettaja lähinnä rakasti kirjallisuutta. Katsotaan sitten miten tänä vuonna, kun on eri opettaja.